Tablet
Huone
Hjonen kuva

Isoäidin kamari

Tässä kamarissa oleskeli isoäiti Irene, joka oli oikea emännän perikuva. Hänen muotokuvansa on lipaston päällä, ja kuvassa on myös hänen miehensä Erik August. Pohjoisseinällä on muotokuva Jensistä (yksi Irenen ja Erikin yhdeksästä lapsesta) ja hänen kauniista ensimmäisestä vaimostaan, joka kuoli nuorena synnytykseen. Länsiseinällä on kuva Svenin koirasta, jota kutsuttiin nimellä Paik....

Paik oli uskollinen elämänkumppani, joka purjehti kapteeninsa kanssa Herzogin Cecilie -aluksella useiden vuosien ajan. Irenen kuoleman jälkeen 1950-luvulla tähän kamariin kuului myös pieni keittiö. Siihen aikaan talon jakoivat Peder ja Rey Eriksson. Auki vedettävä sohva toimi sänkynä ja siinä on käsin solmittu ryijy.

Kaikki hänessä oli vanhaa, mutta ilman vanhuuden tuomaa paatosta ja haurautta. Hänen selkänsä oli edelleen suora ja jäntevä, ja vaikka hän oli kooltaan suuri, ei kuitenkaan lihava eikä kömpelö. Hänen kasvoihinsa oli kirjoitettu paljon enemmän kuin minä näin nuorena osasin niistä lukea, mutta juuri siksi se tuntui niin kiehtovalta. Sairaanoloiset posket, suorat kulmakarvat, pitkä leukalinja, kaarevat sieraimet ja voimakas nenä, suuret, mutta hieman sameat silmät ja aatelinen otsa – näiden piirteiden ansiosta kasvojen oli täytynyt olla harvinaisen kauniit […].

Pamela Erikssonin teoksesta Hertiginnans sista resa, 1960.

Pellaksen väki

Erikssonin perheen sukujuuret ulottuvat pitkälle Pellaksen historiaan. Suvun esi-isä Erik Petter Eriksson rakennutti talon, joka nykyään toimii museona. Useat sukupolvet ovat asuneet tilalla sekä ennen että jälkeen Erik Petterin. Suvun viimeinen omistaja Peder Eriksson, Erik Petterin lapsenlapsi, lahjoitti lapsuudenkotinsa ja mahdollisti näin sen, että tilasta voitiin tehdä maatila- ja sukumuseo. Erik Petterin jälkeläiset ovat jatkaneet museon toimintaa, joten Erikssonin perheen tarina tilalla jatkuu.

Laivurintalo Pellaksen toimintaa pyörittävät laajan Erikssonin suvun jäsenet sekä useat Pellaksen historiasta kiinnostuneet henkilöt. Muutamat museon perustamisessa mukana olleet henkilöt ovat edelleen eri tavoin aktiivisia yhdistyksessä. Tilan emäntänä on alusta asti ollut Freya Darby, joka on Erik Petter Erikssonin lapsenlapsenlapsi. Yhdistyksen puheenjohtajana on Folke Engblom, Erik Petterin lapsenlapsenlapsenlapsi. Myös Leif Lindvall on ollut mukana alusta alkaen ja tehnyt sekalaisia töitä tilalla. Leif on Erik Petterin lapsenlapsenlapsi. Vapaaehtoisena tilalla on ollut Rita Nordberg, joka on Erik Petterin lapsenlapsenlapsi.

Kiki Alberius-Forsman, toimittaja ja kirjailija, Granbodan kesäasukas on tehnyt henkilökuvat neljästä Erikssonin suvun jäsenestä, jotka muistelevat vilkasta elämää perheen asuttamalla Pellaksen tilalla. Henkilökuvat on luettavissa kokonaisuudessaan museo-oppaasta, ja Pellaksen väen Freya, Folke, Leif ja Rita kertovat tilan elämästä lyhyissä videoissa.

August ja Irene Eriksson

August (synt. 1856) sai Pellaksen hoidettavakseen isänsä Erik Petterin jälkeen. Hänestä tuli myös Freja-aluksen varustaja isänsä jälkeen. August aloitti merimiesuransa 13-vuotiaana toimimalla kajuuttavahtina. Kauppalaivuritutkinnon jälkeen hän oli päällikkönä kuunari Cedialla sekä parkkilaiva Augustalla, parkkilaiva Tähdellä ja parkkilaiva Frejalla ennen kuin ryhtyi vuonna 1902 kokoaikaiseksi talonpojaksi Pellakseen. August oli tunnettu hyvin varovaisena laivurina, joka ei ottanut turhia riskejä.

August oli kunnanvaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen sekä kiinnostunut politiikasta. Augustin vaimo Irene kuului Ahvenanmaan laivuriaatelistoon. Hän oli Mathias Lundqvist vanhemman tytär Flakan Hindersin tilalta. Mathias oli yksi Lemlandin merkittävistä laivanvarustajista. Kerrotaan, että kyseessä oli kahden merkittävän suvun välinen järkiavioliitto. August kuoli vuonna 1931 ja Irene vuonna 1954.

Parilla oli yhdeksän lasta: Filip, Nils, Sally, Adele, Mery, Ebba, Jens, Sven ja Peder. Yhdeksästä lapsesta ainoastaan Filip kuoli nuorena sairastuttuaan matkalla New Yorkiin, jonne hänet on myös haudattu. Filip, Nils ja Sven kulkivat isänsä ja isoisänsä jalan jälkiä ja ryhtyivät merikapteeneiksi. Nilsistä tuli maihin siirryttyään maatalon isäntä Norrbyssä. Sven siirtyi myös maihin ja oli jonkin aikaa talonisäntänä Pellaksessa ennen muuttoaan Etelä-Afrikkaan. Jens ja Mery asettuivat asumaan kumpikin omalle tilalleen lähelle Pellasta. Sally ja Adele muuttivat puolisoidensa tiloille Lemlandin Norrbyhyn ja Flakaan. Ebba ei mennyt koskaan naimisiin ja jäi asumaan Pellakseen. Nuorin poika Peder muutti USA:han.